Ruusukaali-fetajuustopiirakka<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Tästä tuli, vaikka itse kehunkin, paras suolainen piirakkani ever. Ei kaivannut edes juustoraastetta pinnalleen – ja kelpasi jopa tyttärelle! (Alatinirso ei suostunut maistamaan kun siinä ei ollut lihaa.)

2156938.jpg

POHJA:

125 g voita

125 g (=puoli prk) maitorahkaa

2 dl erikoisvehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

TÄYTE:

Ruusukaalia

Pikku paketti fetaa (aurinkokuivattu tomaatti-fetaa öljyssä)

125 g (=puoli prk) maitorahkaa

1 dl maitoa

2 munaa

Vajaat 50 g appelsiinituorejuustoa

Suolaa

Ripaus maustepippuria

Tilkka öljyä , klöntti hunajaa ja ruikkaus sitruunamehua ruusukaalien esikäsittelyyn (ja laitoin myös lirun omenaviinietikkaa)

Sipulijauhetta (tai sipulia)

Yrttejä (taisin laittaa rakuunaa)

 

Höyrytin ruusukaalit melkein kypsäksi, sitten leikkasin ne neljäsosalohkoiksi ja ruskistin pannulla öljytilkassa. Valutin vähän hunajaa , ruikkasin sitruunamehua ja ripotin varovasti suolaa päälle. Lopuksi lirautin ihan vähän omenaviinietikkaa.

Pistin uunin lämpiämään 200 asteeseen. Tein ja taputtelin taikinan voideltuun piirakkavuokaan.

Valutin fetan ja laitoin kulhoon ruusukaalien kanssa. Rikoin munat maitoon, lisäsin sipulijauheen ja suolan sekä yrtit. Sekoitin munamaidon, reilun klöntin appelsiinituorejuustoa ja pohjan teosta yli jääneen rahkapurkin puolikkaan täytteeseen. Levitin täytteen piirakkapohjalle ja ripotin oikein varovasti maustepippuria päälle.Paistoin 200 asteessa alatasolla reilun 30 min (vähensin lämpöjä loppupuolella).

Ihme sinänsä että onnistui, koko piiras oli nimittäin melkoinen improvisaatio… Esim. rahkaa käytin kun luulin leipomaan alkaessa nähneeni jääkaapissa kermaviilipurkin, mutta se olikin maitorahkaa! En silti lannistunut vaan sovelsin omiani. Ja kappas kummaa: sehän kannatti! Kyllä nostatti itsetuntoa leipojana! Ja suolaiset piiraat ovat vieläpä olleet murheenkryynini. Nyt alkaa näköjään kaikki vaivannäkö maksaa vaivavelkojaan. Ou jee!